Ostoskori
Gerdmansin ergonomiakoulu – osa I
Ergonomian tärkeys ei liene kenellekään epäselvää. Tiedämme, että se on tärkeää meille yksilöinä, mutta myös että siitä on valtavaa etua yrityksille ja työnantajille. Tarkastelemme kahdessa eri osassa lähemmin ergonomiaa, syitä sen tärkeyteen ja keinoja ehkäistä mahdollisia virheellisen rasituksen aiheuttamia vammoja. Sana ergonomia tuonee monen mieleen tavat, joilla kannattaa istua ja mahdollisesti seisoa työpisteessä lihaskipujen, päänsäryn, tulehdusten ja muiden seurausten välttämiseksi – seurausten, jotka voivat johtaa kivuliaisiin ja kalliisiin sairauspoissaoloihin.
Osteopaatti Dennis Jensen sanoo: ”Ihmiskeho on tehty liikkumaan. Nyky-yhteiskunnassa harvalla kuitenkaan on mahdollisuutta käyttää kehoaan työvälineenä.”
Monet meistä tekevät nykyään toimistotyötä enemmän tai vähemmän staattisten työtehtävien parissa. Töissä toistetaan usein päivä toisensa jälkeen samoja liikkeitä. Kun samoja liikkeitä tehdään usein ja pidemmän aikaa, keho muodostaa niiden perusteella liikekaavan. Jos liikkeet tehdään väärin, kehon muodostama kaava on virheellinen. Emme välttämättä itse koe sitä virheellisenä, mutta keho pyrkii jatkuvasti korjaamaan liikkeitä, mikä voi myöhemmin johtaa vammoihin. Näitä ovat esimerkiksi niveltulehdukset (mm. tennis- ja golfkyynärpää), pään- ja lihassärky ja monien naisten suuresti inhoama kyttyräniska.
Monet eivät välttämättä tiedosta, että seurauksena voi olla muutakin. Virheelliset työasennot voivat aiheuttaa muun muassa keskittymisvaikeuksia ja stressiä. Se, jonka on vaikea keskittyä, on kylläkin läsnä töissä, mutta ei niin tehokas kuin voisi olla. Kun ei ehdi kaikkea mitä pitäisi, arkeen muodostuu yksi stressitekijä lisää. Työnantajille tämä on tietysti yllyke pitää huoli siitä, että työntekijöillä on käytössään kaikki tarvitsemansa.
Mutta mitä me voimme tehdä? Ensimmäinen askel on tietenkin tietoisuus asiasta. Olla tietoinen siitä, miten itse istuu. Ettei esimerkiksi purista puhelinta pään ja niskan väliin, vaan käyttää sen sijasta kuulokkeita tai kaiutintoimintoa. Istuu tietokoneella suorassa katse suunnattuna suoraan näytölle. Ja jos mahdollista, pitää mahdolliset paperit suoraan edessään eikä näytön vieressä. Virheitä ei ole helppo havaita, mutta onneksi voi palkata avukseen työympäristöasioihin perehtyneen konsultin.
Seuraava askel on tutustua tarjolla oleviin apuvälineisiin, jotka auttavat pääsemään eroon totutuista virheasennoista. Tällaisia ovat esimerkiksi kuulokemikrofonit ja iskunvaimentavat matot.
Dennis Jensenin mukaan jokaisen työnantajan tulisi tarjota työntekijöilleen vähintäänkin sähkösäädettävä kirjoituspöytä. Se on loistoesimerkki keinosta saada aikaan hieman dynamiikkaa, joka saa ihmiset voimaan hyvin. Pieni asia, jonka ansiosta tulee vaihdelleeksi työasentoa työpäivän aikana.
Gerdmansin ergonomiakoulun seuraavassa osassa tutustumme lähemmin muutamiin tuotteisiin, joilla sinun ja kehosi työasentoja voidaan parantaa.
0WEB
